Arcam DiVA CD192

Tuotearvostelun kirjoittanut Björn Törnroth
Päivämäärä: 4.9.2006
Copyright © Björn Törnroth 2006
Ari Laine, Hifi Mesta saa vapaasti käyttää materiaalia, osittain tai kokonaisena.
Arcamin kotisivu

Arcam DiVA CD192
MAKUASIAT

Äänen turvallinen yllätyksettömyys näkyy myös päältä. Pelkistetty musta laatikko tuntuu sanovan, että tässä minä istun ja teen jumaliste työtä käskettyä vaikka yötä päivää, vuodesta toiseen. Mielestäni Arcam DiVA CD192 on yhtä viettelevä kuin linja-auton takapuoli.

Asiaa ei auta yhtään, että kryptoninvihreälle hohtava näyttö on kuin suoraan bensa-asemalta ostetusta lasten leikkikännykästä.

Oi, se siunaus, kun kauko-ohjaimesta löytyi se näppäin, jolla sai näytön pois päältä. Ja oi, se kirous, kun huomasin että levynvaihto sytyttää näytön jälleen täyteen myrkylliseen loistoon.

Näppäimiä kauko-ohjaimessa on runsaasti, eikä sijoittelun intuitiivinen loogisuus avautunut minulle koskaan. Onneksi kauko-ohjain on kuitenkin arkikäyttöä turvallisesti kestävä kevyttä muovista mallia, eikä mikään murtovarkaiden tappamiseen kelpaava metalliveistos.

Arcam DiVA CD192 toimi teknisesti moitteettomasti, mikä alleviivaa täydellisen luotettavuuden tunteen.

LAITTEISTO

Vahvistin: Primare I30
Kaiuttimet: Sonus Faber Electa
Subwoofer: REL Strata III
Virtasuodin: Isotek MiniSub GII
Välijohdot: Analysis Plus Solo Crystal Oval
Kaiutinjohdot: Analysis Plus Solo Crystal Oval 8
Virtajohdot: LAT AC-2, Russ Andrews The Reference

Turvallinen työjuhta
...tai...
Ei mikään diiva

Samalla rahalla voi varmaan saada enemmän seksiä, mutta niille, joille ostettu rakkaus ei ole vaihtoehto, Arcam DiVA CD192 on ehdottoman eheä musiikintoistolaite.

Vanha työhevoseni Teac VRDS 10 on varoitellut pitkään ja sai viimein hepulin. Alkoi uuden CD-soittimen etsintä. Marantz SA-15S1 oli kylmä, yksityiskohtia sinkoileva ja musiikin pirstaleiksi lyövä laboratoriolaite. Nyt vuorossa on Arcam DiVA CD192, joka on Marsun täysi vastakohta. Jo ensimmäiset nuotit saivat minut tuntemaan kuin taistelukentältä kotiin saapuvalta väsyneeltä soturilta. Jälleen saatoin nauttia musiikista.

Ennakkoluuloni olivat negatiiviset. En pidä Arcamista. En ole koskaan pitänyt. Älä kysy miksi. En tiedä. En myöskään pidä vaniljajogurtista. Odotin, että sointu olisi tylsä, harmaa, tunkkainen, sulkeutunut ja dynaamisesti rajoittunut. Auts. Nautin siitä kun ennakkoluuloni saavat turpiinsa.

Arcam DiVA CD192 muistutti minua siitä, mistä koko tämä touhu alkoi, eli muusiikista. Hifi on vain varsin houkutteleva sivuraide. Kiitos, Ari, kun ehdotit kokeilua.

Kuuntelukokemukset

Heti kun laitoin Arcam DiVA CD192 soimaan, hymyilin leveästi ja sanoin itsekseni "Aaahhhh". Seuraavaksi unohdin koko laitteen ja sen analysoimista. Loppuilta vierähti mukavasti kaikenlaista muusiikkia kuunnellessa. Kokonaisia levyjä, alusta loppuun. Tämä toistui koko kuunteluajan. Ei millään tehnyt mieli soittaa läpi niitä analysointiin käyttämiäni levyjä. Arvosteleminen tuntui varsin turhalta touhulta. Halusin koko ajan kuunnella musiikkia ja vain olla.

Hyvä enne kun kokeilee jotain uutta laitetta, on kun huomaa että tekee mieli soittaa läpi kaikki vanhat levyt uudestaan, koska haluaa kuulla mitä kaikkea niissä on, josta ei ollut hajuakaan. Näin ei kuitenkaan käynyt Arcam DiVA CD192:n kanssa. Teoriani on, että varsinaista uutta informaatiota se ei kaivanut levyiltä irti, se vain toisti niitä helkkarin nautittavasti. Tottakai kuulin asioita paremmin kuin ennen, mutta ne eivät sinänsä tuntuneet uusilta, vain paremmin toistetuilta.

Nimestään huolimatta Arcam DiVA CD192 ei siis ole mikään diiva. Päinvastoin. Hän on kohtelias, huomaamaton, ystävällinen, luotettava ja yllätyksetön. Hän on musiikin palvelija joka ei pyri herättämään itseensä minkäänlaista huomiota. Arcam DiVA CD192 ei myöskään yritä luoda elämää suurempia elämyksiä keinotekoisilla nikseillä. Mikään musiikin osa ei korostu luodakseen lumoa tai jännittävyyttä. Hän on täysin rehellinen.

Yksityiskohdat ovat paikallaan kun niitä haluaa tutkiskella, mutta niiden ei sallita ottavan pääosaa. Tilantuntua on, joskaan ei valtavasti, eikä soittimien välissä ole kovin paljon ilmaa. Tausta ei ole kovin hiljainen tai musta. Nämä seikat ovat mielestäni kuitenkin vain toisarvoisia musiikille.

Basso on kohtalaisen syvä, voimakas, kohtuullisen erotteleva ja ehkä hieman kukkea. Keskiäänet toistuvat puhtaasti mutta ei kylmän kristallinkirkkaasti. Diskantti on kohdallaan jättämättä mitään olennaista pois ja korostamatta mitään. Se ei tunnu kireältä tai karhealta. Osaa se silti purra, kun äänite antaa siihen aihetta. Musiikki toistuu eheänä kokonaisuutena, ja kuunteluväsymystä ei tule edes yrittämällä.

Äänenväri on neutraali, sanoisin. Siinä on riittävästi sävyrikkautta jotta se ei olisi kylmä ja kova. Itse kyllä kaipaisin vielä hitusen verran lisää rikkautta ja mehevyyttä, jotta saisin sen läsnäolon tunteen. (Ehkä pitäisi vaihtaa putkivahvistimeen.) Dynamiikkaa en voi kritisoida. Transienttinopeus on hyväksyttävä joskaan ei huikea, eikä ilmakitaraa tarvitse koko ajan veivata. Nämä seikat ovat vaikeita arvioida, vaikka ne ovat keskeisiä musiikille.

Hitaasti hyvää tulee

Mielestäni Arcam DiVA CD192 soi paremmin koko sen ajan kun se oli kuunneltavissani (4 päivää). Alussa todellakin koin äänen olevan hieman harmaa ja eloton. Asiat parani kuitenkin jo seuraavana päivänä, joten tämä lienee lämpenemiskysymys. Pidin soitinta tietenkin päällä koko ajan. Kokeilin laittaa soittimen alle SoundCare SuperSpikes:ä, ja mielestäni ääni avautui, antaen enemmän tilantuntua ja teräväpiirtoisuutta sekä tarkemman basson, joten jätin ne alle. Hämmentävää oli kuitenkin että ihastuin Arcam DiVA CD192 ääneen enemmän koko ajan. Huomasin ajan myötä vain lisää hyviä ominaisuuksia ja ne pienet negatiiviset huomautukseni tuntuivat koko ajan mitättömimmiltä ja epäoikeudenmukaisilta. (Varsinkin tilantuntu, ilmavuus ja hiljainen tausta parani, ja sointu tuntui notkeammalta ja ketterämmältä.) Tämä on huomiota herättävää, koska tavallisesti ihastun johonkin ääneen nopeasti, ja huonot puolet alkavat ärsyttää vasta myöhemmin. Tässä kävi kuitenkin päinvastoin. Voin vain olettaa, että laite ei ollut täysin sisäänajettu, vaikka olikin demokäytössä ollut.

Lopputulos

Analyyttiset hifistit älkää vaivautuko (Ostakaa se Marantz SA-15S1). Meille muille musiikkia rakastaville audiofiileille Arcam DiVA CD192 on loistava CD-soitin. Se on musiikintoistolaite sanan todellisessa merkityksessä. Se ei ole lumoava, viettelevä, vaikuttava eikä pelottava. Se ei vedä huomiota itseensä. Se vain yksinkertaisesti soittaa kaunista ja nautittavaa musiikkia. Päivästä toiseen, vuodesta toiseen.

Björn Törnroth
bjorn.tornroth.net
bjorn at tornroth dot net